Mitä Suomen lapset lukivat sodan aikana? – Vad läste barn i Finland under kriget?
Venäjän hyökkäyssota on saanut ajatukseni pohtimaan ukrainalaisten lasten ja nuorten sodanaikaista arkea. Kun sain käsiini pinon anopilleni sodan aikana kuuluneita vanhoja lasten- ja nuortenkirjoja, ajattelin ottaa selvää, millaisia kirjoja Suomen lapset lukivat vastaavassa tilanteessa.
Kymmenestä kirjasta seitsemän oli suomalaista, kaksi norjalaista ja yksi ruotsalainen suomalaisina käännöksinä. Viisi suomalaisista oli ilmestynyt sotavuosien aikana ja kaksi heti sodan jälkeen. Kirjoissa kuvataan tavallisten lasten tavallista arkea, koulunkäyntiä, ystävyyssuhteita, matkoja ja itsensä kehittämistä. Sota pommisuojakokemuksineen, ruoan ja rahan puutteineen ja tuntemattomalle sotilaalle kirjeiden kirjoittamisineen on läsnä vain Kaarinan kirjoittamassa kirjassa Sinikka koettaa siipiään (WSOY, 1945). Tämä kirja onkin kohderyhmältään vähän vanhemmille.
Koululaisromaaneja ovat Salme Setälän Salaseura S.H.T.S. (Otava, 1941), Aili Konttisen Koulun reiluin luokka (Gummerus 1943), Gunvor Fossumin Hymysuu (WSOY 1943) ja Ainikki Kiven Salaperäinen serkku (Karisto 1944), jossa on lisäksi vakoilua ja jännitystä.
Unelmien matkaa Eurooppaan käsitellään Kyllikki Hämeen kirjassa Matkatoverukset (Otava, 1944) ja unelmien hiihtolomaa Pallastunturilla Salme Setälän kirjassa Hiihtolomien hiihtoloma (Otava, 1947). Yli satavuotias matkatarina on Barbara Ringin Peik suuressa maailmassa (WSOY 1921), jossa pieni poika matkustaa Saksaan professori-isosetänsä kanssa.
Liisa Ottosen Hurja tyttö (Karisto, 1946) kertoo ystävyydestä ja Edith Unnerstadin Mukke ja hänen ystävänsä (Aura, 1943) tarmokkaasta tytöstä, joka haluaa järjestää tuntemiensa ihmisten asiat.
Nämä kirjat tarjoavat viihdykettä sota-ajan arkeen ja kiinnittävät lasten ja nuorten mielenkiinnon pääasiassa mukaviin asioihin, pois sodasta ja kaikesta ikävästä. Sisältö kuvaa hyvää normaaliarkea ja pieniä toteutettavissa olevia unelmia, mutta eivät kuitenkaan tarjoa pakopaikkaa toisiin maailmoihin.
Kirjaluettelo:
Salme Setälä: Salaseura S.H.T.S., Otava (1941).
Aili Konttinen: Koulun reiluin luokka, Gummerus (1943).
Kyllikki Häme: Matkatoverukset, Otava (1944).
Ainikki Kivi: Salaperäinen serkku, Karisto (1944).
Kaarina: Sinikka koettaa siipiään, WSOY (1945).
Liisa Ottonen: Hurja tyttö, Karisto (1946).
Salme Setälä: Hiihtolomien hiihtoloma, Otava (1947).
Kaksi norjalaista lastenkirjaa:
Gunvor Fossum: Hymysuu, WSOY (1943).
Barbara Ring: Peik suuressa maailmassa, WSOY (1921).
Ruotsalainen lastenkirja:
Edith Unnerstad: Mukke ja hänen ystävänsä, Aura (1943).
Jane Trygg-Kaipiainen
Den ryska attacken har fått mig tänka på vardagen för ukrainska barn och unga. Då jag fick en hög böcker som hade tillhört min svärmor under kriget tänkte jag ta reda på hurdana böcker de finländska barnen läste i en liknande situation.
Av de tio böckerna var sju finska, två norska och en svensk i finsk översättning. Fem av de finska böckerna hade kommit ut under krigsåren och två strax därefter. I böckerna beskrivs vardagen för vanliga barn och unga: skolgång, vänskapsrelationer, resor och självutveckling. Kriget med bombskyddsvistelser, med brist på mat och pengar och med brevskrivande till den okända soldaten finns bara i Sinikka koettaa siipiään av Kaarina (WSOY, 1945). Denna bok är nog avsedd för lite äldre publik.
Skolromaner är Salme Setäläs Salaseura S.H.T.S. (Otava, 1941), Aili Konttinens Koulun reiluin luokka (Gummerus, 1943) och Ainikki Kivis Salaperäinen serkku (Karisto, 1944), där det finns också spioner och spänning.
En drömresa till Europa behandlas i Kyllikki Hämes bok Matkatoverukset (Otava, 1944) och ett drömmarnas sportlov i Pallas i Salme Setäläs Hiihtolomien hiihtoloma (Otava, 1947). Barbara Rings Peik suuressa maailmassa (WSOY 1921) är en reseberättelse på över hundra år, där en liten föräldrarlös pojke reser till Tyskland med sin gammelfarbror professorn.
Liisa Ottonens Hurja tyttö (Karisto, 1946) skildrar vänskap och Edith Unnerstads Mukke ja hänen ystävänsä (Aura, 1943) en energisk ung flicka som vill gärna ordna sina bekantas ärenden.
Dessa böcker bjuder på underhållning i vardagen under kriget och fäster barnens och ungdomarnas uppmärksamhet till i regel angenäma saker, bort från kriget och allt det tråkiga. Deras innehåll beskriver en bra normal vardag och små drömmar som kan gå i uppfyllelse, men de ger ingen tillflyktsort i andra världar.
Boklistan
Salme Setälä: Salaseura S.H.T.S., Otava (1941).
Aili Konttinen: Koulun reiluin luokka, Gummerus (1943).
Kyllikki Häme: Matkatoverukset, Otava (1944).
Ainikki Kivi: Salaperäinen serkku, Karisto (1944).
Kaarina: Sinikka koettaa siipiään, WSOY (1945).
Liisa Ottonen: Hurja tyttö, Karisto (1946).
Salme Setälä: Hiihtolomien hiihtoloma, Otava (1947).
Tre norska barnböcker:
Gunvor Fossum: Hymysuu, WSOY (1943).
Edith Unnerstad: Mukke ja hänen ystävänsä, Aura (1943).
Barbara Ring: Peik suuressa maailmassa, WSOY (1921).
Jane Trygg-Kaipiainen