Marlene Ahlberg muistelee Carola Lithéniä – Marlene Ahlberg minns Carola Lithén

Carola Lithén syntyi Iris ja Gösta Lithénin toisena tyttärenä marraskuussa 1966. Iris oli jo teinivuosista lähtien ollut Kalvholmin kyläkaupan liikkeenhoitajana, ja Gösta oli Pohjanmaalla tunnettu juoksusaavutuksistaan ja toimi Hartwallin Vaasan tehtaan johtajana. Hänen ennätysaikansa 800 ja 1500 metrillä vuodelta 1960 olivat piiriennätyksiä yli 20 vuoden ajan. Tämä kertoo siitä, että Carola ei syntynyt ihan tavalliseen perheeseen, mikä olikin onni, sillä sekä hänellä että hänen sisarellaan Annikalla todettiin siihen aikaan tuntematon lihassairaus.

På svenska längre ner!👇

1960-luvulla oli tavallista, että vammaisia hoidettiin laitoksissa, mutta Iris ja Gösta taistelivat lastensa oikeudesta tavalliseen elämään. Vanhemmat asettivat tytöilleen samaan aikaan sekä vaatimuksia että antoivat heille vapauksia.

Carola valitsi opettajaksi kouluttautumisen, ja pisimmän ajan hän työskenteli Fria Kristliga Folkhögskolanissa Vaasassa. Hän oli pidetty opettaja ja loi usein henkilökohtaisia siteitä oppilaisiinsa.

Carola liittyi RKP:n nuorisojärjestöön Svensk Ungdomiin ja tuli valituksi Mustasaaren valtuustoon syksyllä 1988, ja hänet valittiin uudelleen jokaisissa vaaleissa kuolemaansa asti. Vuodesta 1991 hänellä oli paikka Mustasaaren kunnanhallituksessa, ja hän on henkilö, joka on ollut hallituksen jäsenenä pisimpään ilman keskeytyksiä.

Carolan nimi on tuttu useille mustasaarelaisille ja Pohjanmaan rannikon asukkaille mutta myös muilla suomenruotsalaisilla alueilla asuville sekä suomenlielisille toimintarajoitteisten piireille. Tällä ei ole niinkään paljon tekemistä hänen politiikkansa kanssa vaan sen kanssa, millainen hän oli ihmisenä. Carola kykeni antamaan koko huomionsa sille henkilölle, kenen kanssa hän keskusteli. Tämä sai keskustelukumppanin tuntemaan itsensä nähdyksi ja tunnustetuksi. Carola oli paitsi ystävällinen ja vastaanottavainen myös viisas keskustelukumppani, minkä vuoksi hän oli puhelimessa jatkuvasti.

Carola oli jatkuvasti riippuvainen avusta, mutta hän sai elämänsä vaikuttamaan helpolta, koska hän ei koskaan valittanut. Hänen lihassairautensa oli etenevä, mikä johti hänen tilansa tulemiseen heikommaksi, varsinkin viimeisinä vuosina. Hän huolehti ulkonäöstään samaan tapaan, kuin hän huolehti terveydestään, ja kävi kovasti arvostamassaan fysioterapiassa. Hän tunsi suurta kiitollisuutta kaikesta, mitä hän oli elämässä saanut, ja puhui siitä. Me tosin tiedämme, että hän sai kohdata suuria suruja, kuten että ei voinut saada lapsia ja että hänellä ei myöskään ollut onnea rakkaudessa.

Sanotaan, että tarvitaan kylä kasvattamaan lasta, ja Carolalla oli onnea, että hänellä oli ympärillään monia sukulaisia. Carola oli itsekin osa samankaltaista kyläyhteisöä, kun kyseessä oli toisten lasten kasvattaminen, kuten minun ja lapsieni mutta myös hänen ystäviensä ja monien muiden sukulaisten lasten. Hänellä oli aina aikaa ja kärsivällisyyttä, ja hän onnistui säilyttämään lapsenmielensä elävänä ihan loppuun asti. On paljon, mitä voimme oppia häneltä, ja muistamme häntä kaivaten sekä myös suurella kiitollisuudella.

Marlene Ahlberg, serkku, avustaja ja ystävä

Carola Lithén 11.11.1966 – 21.12.2025. Siunaustilaisuus Mustasaaren kirkossa 24.1.2026. Muistotilaisuus Mustasaaren sivistyskampuksella.

Marlene ja Carola RKP-nuorten kongressissa 1990. – Marlene och Carola på SFP-ungdomarnas kongress 1990.
Saattoväki. – De sörjande.
Kukkameri. – En sjö av begravningsblommor.
Kanttori / Kantorn Erica Nygård.
Yngve Lithén: Amazing Grace.
Hautajaissaatto. – Begravningsföljet.
Muistotilaisuus. – Minnesstunden.
Adressit. – Adresserna.

Carola Lithén föddes som andra dottern till Iris och Gösta Lithén i november 1966. Iris hade då sedan tonåren varit butiksföreståndare för bybutiken i Kalvholm, och Gösta var känd i Österbotten för sina löparprestationer, samtidigt som han var fabrikschef på Hartwalls fabrik i Vasa. Hans tider på 800 och 1500 meter från 1960 var distriktsrekord i mer än 20 år. Detta berättar att Carola inte föddes in i någon vanlig familj, vilket var tur då både hon och systern Annika visade sig ha en dittills outforskad muskelsjukdom. På 1960-talet var det vanligt med institutionsvård av handikappade, men Iris och Gösta kämpade för sina barns rätt till ett vanligt liv. Samtidigt ställde de krav på flickorna, och gav dem frihet.

Carola valde att utbilda sig till lärare och den längsta tiden arbetade hon på Fria Kristliga Folkhögskolan i Vasa. Hon var omtyckt och skapade ofta personliga band till sina elever. Hon gick med i Svensk Ungdom och blev invald i Korsholms fullmäktige hösten 1988, och omvaldes i varje val fram till sin död. Från 1991 hade hon en plats i kommunstyrelsen i Korsholm och är den person som suttit flest perioder utan avbrott.

Carolas namn är bekant för många i Korsholm, i Österbotten men också i resten av Svenskfinland, samt i de finska funktionshinderkretsarna. Det har inte så mycket med hennes politik att göra med som hur hon var som människa. Hon hade ett sätt att vända sin uppmärksamhet mot vem än hon talade med, som gjorde att man kände sig sedd och bekräftad. Carola var förutom vänlig och välkomnande också en klok samtalspartner, vilket är anledningen till att hennes telefon gick varm mest hela tiden.

Carola var ständigt beroende av hjälp, men hon fick sitt liv att verka lätt eftersom hon aldrig beklagade sig. Hennes muskelsjukdom var progressiv vilket gjorde att hon blev svagare, speciellt de sista åren. Hon var mån om sitt utseende på samma sätt som hon var mån om sin hälsa och troget gick på fysioterapi, något hon verkligen uppskattade. Hon kände och talade om sin stora tacksamhet för allt hon fått i livet, trots att vi vet att hon också fick finna sig i flera stora sorger, som den att hon inte kunde få barn och inte heller hade tur i kärlek.

Det sägs att det krävs en by för att fostra ett barn, och där hade Carola turen att ha många släktingar runtom sig. Men Carola var framförallt själv del av den byagemenskapen när det gällde att fostra andras barn, som jag själv och mina egna barn, men också sina kompisars och många andra släktingars barn. Hon hade alltid tid och tålamod, och lyckades hålla sitt barnasinne levande ända till slutet. Det finns mycket vi kan lära av henne, och vi minns henne med saknad men också stor tacksamhet.

Marlene Ahlberg, kusin, assistent och vän

Carola Lithén 11.11.1966 – 21.12.2025. Jordfästning i Korsholms kyrka 24.1.2026. Minnesstunden var på Korsholms bildningscampus.

Infon yhteistyökumppanit 2026 – Infos samarbetspartner

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *