Jännitystä hyljejahdissa Björköbyssä! – Spänning på säljakt i Björköby

Syksy tuo mukanaan uusien kirjojen julkaisemiset. Vaasalaisen kirjailijan Marko Hautalan uutuusteos Samaelin kirja julkistettiin vaasalaiselle yleisölle kaupunginkirjaston Draama-salissa 23.9. Sali on juuri sopivan tumma tämän jännittävän trillerin esittelyyn. Teosta ja sen tekoprosessia käsiteltiin Radio Vaasan toimittajan Anssi Marttisen haastatellessa kirjailijaa.

På svenska längre ner!👇

Samaelin kirja on Marko Hautalan teokseksi poikkeuksellinen: historiallinen romaani. Hautala tunnetaan koko Suomessa kauhukirjailijana, mutta uutukainen on jännittävä hylkeenpyynnin yhteydessä tapahtuva eloonjäämistaistelu 1930-luvun talvisella Pohjanlahdella.

Miksi Hautala kirjoitti historiallisen romaanin? Koska Hautalan kirjat ovat olleet kauhukirjallisuutta, häntä on luonnehdittu Suomen Stephen Kingiksi. Historiallisen romaanin kohdalla tällaista vertailua ei tapahdu. Hautalan mukaan aiheen ja genren valintaan vaikutti moni seikka, kuten maailman kaoottinen tilanne, kirja-alan muutokset ja tuntu siitä, että ollaan jossakin solmukohdassa. Hän halusi päästä pois kaikesta nykyisestä ja päätyikin sitten vuoden 1936 Björköbyhyn, maailmaan, joka oli synkkien pilvien alla. Silloinkin oli kaikki muutoksessa: pyyntitapa ja koko kulttuuri.

Björköby löytyi kirjan tapahtumapaikaksi sattumalta. Hautala on viettänyt paljon aikaa mökillä saaristossa. Hän oli Etelä-Vallgrundissa käymässä Sommaröhallenissa, josta löysi hylkeenpyytäjä Geustin kertomukset. Hän innostui aiheesta ja teki taustatyötä vanhanaikaisesti ilman nettihakuja ja täysin ilman tekoälyä. Hautala luki kirjoja, kävi Pohjanmaan pikkumuseoissa tutkimassa hylkeenpyyntivälineitä ja pohdiskeli kirjoittavansa luomukirjallisuutta, ehkä vain pienelle yleisölle. Kirjailija alkoi nähdä kohtauksia mielessään, hän tiesi, että juonessa pitää olla nousua ja suvantoja, mutta hän ei suunnitellut rakennetta erityisen tarkkaan. Hautala kuvailee jännittävältä tuntuneita hetkiä, jolloin hänen aivonsa olivat ikään kuin pois päältä ja kynä kirjoitteli muistikirjaan automaattikirjoitusta. Tätä kirjoitusta on kirjassakin mukana.

Romaanin päähenkilö Samael on paholaisen edustaja, ja toinen tärkeä henkilö, isänsä menettänyt Ramiel-poika, on toivon enkeli. Hän osaa ainoana maailmassa isältään oppimaansa kummallista kieltä. Marko Hautalan teinipojan haave oli saada kommunikoida, ja siksi hän kirjoittaa julkaistavia teoksia. Tämän kirjan Ramiel edustaa kirjailijaa.

Samaelin kirjaa kuvaillaan brutaaliksi. Siinä on väkivaltaa sekä ihmisille että eläimille. Lukijan pitää muistaa, että vanhaan hylkeenpyyntiaikaan voitiin toimia kirjassa kuvatulla tavalla. Hylkeiden tappaminen voi vaikuttaa raa’alta erityisesti nykylukijalle. Hautalan mielestä tappamisessa on aina ongelma, vaikka se olisikin oikeutettua.

Hautalalla on oma maaginen maailmansa, jossa rationaalisuus on liian tuttua. Hän näkee, että se mikä on totta, on vain pieni osa todellisuutta. Mysteerejä on olemassa.

Saaristo on toiminut kirjoitustyössä tärkeänä innoittajana, ja erämaakuvasto viehättää kirjailijaa. Hän onkin lukenut eri retkikuntien tarinoita.

Teoksessa halutaan tuhota Samaelin kirja. Hautala vertaa tätä tuhoamishalua nykyajan Mihin sitä taidetta tarvitaan? -keskusteluun. Pienenä yksityiskohtana Hautala mainitsee, että Nightwishin Tuomas Holopainen halusi välttämättä kirjan, vaikka kirjailija ei vielä ollut saanut omia kappaleitaan.

Seuraavasta kirjastaan Hautala ei vielä suostunut kertomaan mitään. Tilaisuuden loppu kuluikin sitten kirjailijalta signeeraussumussa, jossa minäkin sain omaan kirjaani nimikirjoituksen.

Koska hylkeenpyynnistä ei ole erityistä musiikkia, tilaisuudessa saatiin kuulla Jenni Niemen esittämä laulu Majakan neito. Se on Jenni Niemen säveltämä ja Tiina Hautalan sanoittama.

Hösten kommer med utgivning av nya böcker. Den vasabördige författaren Marko Hautalas nya verk Samaels bok presenterades för den lokala publiken i stadsbibliotekets Dramasal den 23 september. Salen var lagom mörk för att passa presentationen av denna spännande thriller. Verket och dess tillkomstprocess diskuterades under en intervju ledd av Radio Vasas reporter Anssi Marttinen.

“Samaels bok” är ovanlig för att vara en roman av Marko Hautala – det är nämligen en historisk roman. Hautala är känd i hela Finland som skräckförfattare, men hans nya verk är en dramatisk överlevnadskamp under en säljakt i Bottenviken på 1930-talet.

Varför skrev Hautala en historisk roman? Eftersom hans tidigare verk har hört till skräckgenren har han kallats ”Finlands Stephen King”. Med en historisk roman försvinner dock den jämförelsen. Enligt Hautala påverkades valet av ämne och genre av flera faktorer: världens kaotiska tillstånd, förändringarna inom bokbranschen och känslan av att vi befinner oss i ett slags brytningpunkt. Han ville komma bort från det nutida och fann sig till slut i Björköby år 1936, en värld under mörka moln. Även då var allt i förändring – både fångstmetoderna och hela kulturen.

Björköby blev platsen för romanens handling av en slump. Hautala har tillbringat mycket tid på stugan i skärgården. Under ett besök i Sommaröhallen i Södra Vallgrund hittade han berättelser av säljägaren Geust, vilket väckte hans intresse. Han började göra research på gammaldags vis – utan internetsökningar och helt utan artificiell intelligens. Hautala läste böcker, besökte små museer i Österbotten för att studera gamla sälfångstredskap och började reflektera över att skriva ”ekologisk litteratur”, kanske för en liten publik.

Författaren började se scener framför sig. Han visste att berättelsen måste innehålla både intensitet och stillhet, men han planerade inte strukturen i detalj. Hautala beskriver hur han ibland upplevde ögonblick när hjärnan verkade vara ”avstängd” och pennan skrev av sig själv i anteckningsboken – en slags automatisk skrift. En del av den texten finns även med i boken.

Romanens huvudperson Samael representerar djävulen, medan en annan central figur, pojken Ramiel som förlorat sin far, symboliserar hoppets ängel. Han är den enda i världen som kan tala ett märkligt språk han lärt sig av sin far. Marko Hautala berättar att hans egen tonårsdröm var att kunna kommunicera – därför skriver han böcker. Ramiel i romanen representerar alltså författaren själv.

Samaels bok beskrivs som brutal. Den innehåller våld mot både människor och djur. Läsaren bör komma ihåg att på sälfångstens tid kunde man agera så som det beskrivs i boken. Att döda sälar kan kännas grymt, särskilt för en nutida läsare. Hautala menar att dödandet är alltid problematiskt, även när det är motiverat.

Hautala har sin egen magiska värld där rationaliteten är alltför väl bekant. Han ser det så att det som är sant bara utgör en liten del av verkligheten – och mysterierna existerar alltid.

Skärgården har varit en viktig inspirationskälla i hans skrivande, och vildmarkens bildspråk fascinerar honom. Han har läst många berättelser om olika expeditioner.

I romanen finns en strävan att förstöra Samaels bok. Hautala jämför denna förstörelselusta med dagens diskussion: ”Behöver vi verkligen konst?” Som en liten detalj nämner författaren att Tuomas Holopainen från Nightwish absolut ville ha ett exemplar av boken – innan ens Hautala själv hade fått sina egna.

Om sin nästa bok ville Hautala ännu inte avslöja någonting. Slutet av tillställningen ägnades åt signeringar, och även jag fick min bok signerad.

Eftersom det inte finns någon särskild musik för sälfångst, fick publiken höra Jenni Niemi framföra sången Majakan neito (Fyrjungfrun), komponerad av Jenni Niemi och med text av Tiina Hautala.

Infon yhteistyökumppanit 2025 – Infos samarbetspartner