Musiikkijuhlien puheenjohtajan väitöstilaisuus – Musikfestivalens ordförande disputerade
Korsholman Musiikkijuhlien puheenjohtaja Anton Ylikallio on musiikin maisteri ja oikeustieteen maisteri. Hän väitteli lokakuun lopulla oikeustieteen alalta musiikkiteosten tekijänoikeuksista ja generatiivisestä tekoälystä.
På svenska längre ner!👇
Väitöstilaisuus on perinteistä rikas kohokohta pitkälle tutkimusprojektille. Siinä väittelijä puolustaa tutkimustuloksiaan yleisön edessä. Väittelymuodollisuudet ovat kehittyneet vuosisatojen aikana, ja pukeutuminenkin vastaa tilaisuuden juhlallista luonnetta.
Kustos eli tiedekunnan nimittämä väitöstilaisuuden valvoja ja vastaväittäjä pitävät tohtorinhattuaan kädessään tullessaan saliin ja lähtiessään sieltä. Väitöstilaisuuden aikana hattua pidetään pöydällä lyyra käännettynä yleisöön päin.
Tilaisuus alkaa osanottajien astuessa saliin, ja yleisö nousee seisomaan. Ensimmäisenä tulee väittelijä, hänen perässään kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Tämän jälkeen kaikki istuutuvat.
Väittelijä pitää seisten enintään 20 minuuttia kestävän alkupuheenvuoronsa, jossa hän esittelee työnsä ja tutkimusmenetelmänsä. Sitten vastaväittäjä esittää seisten lyhyehkön lausunnon, jossa hän käsittelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ja muita yleisluontoisia kysymyksiä.
Tämän jälkeen molemmat istuutuvat varsinaista tarkastamista varten. Vastaväittäjä käy läpi työn otsikosta alkaen käsitellen menetelmät, lähteet ja johtopäätökset. Väittelijä vastaa esitettyihin kommentteihin puolustaen omia valintojaan, johtopäätöksiään ja tuloksiaan.
Tarkastuksen jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä nousevat ylös. Vastaväittäjä esittää loppulausuntonsa ja kertoo (yleensä) esittävänsä väitöskirjan tiedekunnalle hyväksyttäväksi. Silloin väittelijä kiittää vastaväittäjää, ja kustos julistaa seisten väitöstilaisuuden päättyneeksi.
Tämän jälkeen päähenkilöt lähtevät salista samassa järjestyksessä kuin tulivatkin. Yleisö ei taputa tai muutenkaan osoita suosiotaan tilaisuuden aikana. Väittelijää onnitellaan salin ulkopuolella, kun hän on ehtinyt kiittää vastaväittäjää ja kustosta.
Info kysyi Anton Ylikalliolta väitöstilaisuuden jälkeen, mitkä olivat hänen tutkimuksensa tärkeimmät tulokset. Ylikallio vastasi: – Väitöskirjassani tutkin, voiko tekoälyn avulla tuotettu musiikki saada tekijänoikeussuojaa ja millaisin edellytyksin. Tulokseni osoittavat, että suoja on mahdollinen vain silloin, kun ihmisen omat luovat ratkaisut heijastuvat riittävän tarkasti tekoälyn tuottamaan musiikkiin. Kehitän tutkimuksessa eri tapoja arvioida tällaisen luovan panoksen määrää ja osoitan, että nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä kykenee käsittelemään generatiivisen tekoälyn herättämiä kysymyksiä, kun sitä sovelletaan uuden teknologian ominaisuudet huomioivalla tavalla.
Väitöstilaisuuden jälkeen järjestetään illalla karonkka. Se on vanha akateeminen perinne. Sana karonkka on venäläisen korona-sanan dimininutiivimuoto (kruunu). Sana viittaa kruunajaisiin. Karonkka on väitösprosessin päätösjuhla, jonka väittelijä järjestää kiittääkseen vastaväittäjää ja kustosta ja muita, joilla on ollut vaikutusta työhön. Nykyään voidaan kutsua karonkkaan akateemisen yleisön lisäksi sukua ja ystäviä.
Musikfestspelsföreningens ordförande Anton Ylikallio är musikmagister och juris magister. I slutet av oktober disputerade han i rättsvetenskap med sin avhandling om musikverkens upphovsrätt och generativ AI .
Disputationen är den traditionsrika höjdpunkten på ett långt forskningsprojekt där doktoranden försvarar sina forskningsresultat inför publiken. Disputationsformerna har utvecklats genom århundradena och även klädseln vid disputationen motsvarar evenemangets högtidliga karaktär.
Kustos, dvs. disputationsaktens övervakare utsedd av fakulteten, och opponenten håller sin doktorshatt i handen då de stiger in och går ut ur salen. Under disputationen ställer de hatten framför sig på bordet med lyran vänd mot publiken.
Disputationen inleds, när deltagarna stiger in i salen och publiken stiger upp. Först stiger disputanden in i salen, därefter kustos och till sist opponenten. Därefter sätter sig alla.
Disputanden håller stående sin lectio praecursoria, där han eller hon presenterar sitt arbete och sina forskningsmetoder under högst 20 minuter. Därefter framför opponenten stående ett kortare yttrande, i vilken hen berör den ställning och betydelse avhandlingens motivkrets intar inom vetenskapen samt andra likartade frågor av allmän natur.
Sedan sätter sig opponenten och disputanden. Vid den egentliga granskningen går opponenten igenom arbetet börjande från titeln och behandlar sedan metodiken, källorna och slutledningarna. Disputanden besvarar kommentarerna och försvarar sina egna val, slutledningar och resultat.
Efter avslutad granskning stiger opponenten och disputanden upp; opponenten avger sitt slutomdöme och anmäler (vanligen) att hen föreslår för fakulteten att doktorsavhandlingen skall godkännas. Då framför disputanden stående sitt tack till opponenten, och kustos förklarar slutligen stående disputationsakten avslutad.
Man avlägsnar sig åter från salen i samma ordning som de kom in: först disputanden, sedan kustos och opponenten. Publiken applåderar inte och ger inte heller sitt bifall på annat sätt under akten. Gratulationer sparas till det ögonblick, då disputanden är utanför salen och har hunnit avtacka opponenten och kustos.
Efter disputationen frågade Info Anton Ylikallio vad som var det viktigaste resultatet i forskningen. Han svarade så här: ” I min avhandling undersöker jag om musik som har skapats med hjälp av artificiell intelligens kan få upphovsrättsligt skydd och under vilka förutsättningar. Resultaten visar att skydd är möjligt endast när människans egna kreativa val återspeglas tillräckligt tydligt i den musik som AI genererar. I avhandlingen utvecklar jag olika sätt att bedöma hur de mänskliga valen påverkar det AI-genererade slutresultatet och visar att det nuvarande upphovsrättssystemet kan hantera de frågor som generativ AI väcker, förutsatt att det tillämpas på ett sätt som beaktar den nya teknikens specifika egenskaper.”
På kvällen efter disputationsakten ordnas en karonka. Den är en gammal akademisk tradition. Ordet karonka kommer från dimininutivformen av det ryska ordet korona (krona). Ordet har alltså samband med ordet kröning. Karonkan är disputationsprocessens avslutningsfest, som disputanden ordnar för att tacka opponenten, kustos och de övriga som haft inflytande på arbetet. Nuförtiden kan man till karonkan förutom den akademiska publiken bjuda in också släkt och vänner.
Infon yhteistyökumppanit 2025 – Infos samarbetspartner
